Ylilaurin tila

Tilamme toiminta käsittää marjanviljelyä, kauralyhteiden valmistusta, rehuviljan viljelyä, metsätaloutta ja ohjelmapalvelutoimintaa, joka käsittää ohjatut fasaaninmetsästysretket sekä kokous- ja saunapalvelut.

 

Tilamme sijainti

Ylilaurin tila sijaitsee Lumijoen varressa lähellä Lumijoen keskustaa. Kesäisin löydät tilallemme helposti seuraamalla mansikkaopasteita Siikajoentieltä.

Pohjoisesta tultaessa 4-tieltä Haaransillan risteyksestä kääntyy oikealle tie "Kokkola-Raahe" (8-tie). Aja n. 3 km. Limingan ABC-huoltamon jälkeen  liikennevaloista kääntyy tie oikealle, jossa viitta LIMINKA-LUMIJOKI. Sitä tietä kun körryytät 12 km, niin tulet Lumijoen kirkolle. Taajamassa huomaat vasemmalla Osuuspankin, oikealla SALEN myymälän, seuraavana maankuulu Lumijoen kunnantalo, minkä jälkeen vasemmalle jää hieno kivikirkkomme.

Sillankaiteista huomaat ylittäväsi Lumijoen. Heti sillankorvasta vasemmalle kääntyy tie, jossa viitta KANKAANPÄÄ 2. Sitä kun ajelet tasan kilometrin, niin huomaat vasemmalla puolen tietä kotisivujemme etusivulta tutun punaisen talomme. Pihan ympärillä on seipäistä tehty riukuaita, jonka tehtävänä on pitää rajoissaan pihalla riehuva – joskin vaaraton ja kiltti – koiralaumamme.

Olet tervetullut vieraaksemme! 
Kerttu  ja Jukka Ylilauri 
Kankaanpääntie 100  91980 Lumijoki 

                                       Kerttu gsm 040-5178213
                                       Jukka gsm 040-5942981
                                       kerttu@ylilauri.com


Sivun alkuun »

Tilamme historia

Tilamme sijaitsee Lumijoen vanhimmalla asutulla alueella, Jokipartaan raitilla. Useat tämän tienvarren talot ovat 1700–1800-luvulta peräisin, ja mikä ilahduttavaa, niistä on myös pidetty huolta, ja ne on kunnostettu tai pidetty asumiskuntoisina. Tämäkin pihapiiri on ollut asuttuna vahvistettujen tietojen mukaan noin 300 vuotta.
2009  saimme Pro Agrian myöntämän sukutilaviirin, sen voi saada  anomuksesta tila joka on ollut saman suvun hallussa 200 vuotta ja tilalla harjoitetaan edelleen maataloutta.

Tilan vanhin rakennus on vuodelta 1702. Jahti-aitta on vuodelta 1774, ja myös päärakennus on 1700-luvun alkupuolelta. Olemme tallella olevien kirkonkirjojen mukaan tilan 6. isäntäpari Ylilaurien sukua, aiemmat asiakirjat ovat palaneet kirkon palossa, joten muu on arvailua.

sukutilaviiri    v 1809                                                          Alkuperäinen tuuliviiri ja sukutila

                                                                                          kunniakirja

Olemme kunnostaneet tilaamme yli 20 vuoden ajan, ja nyt kun se on tässä kunnossa, uskomme myös muiden viihtyvän ja virkistyvän täällä saaden voimia arjen haasteisiin.


Viihtyisä pihapiirimme, Lumijoen puhdas luonto ja kulttuurihistoriallinen ympäristö kunnostettuna nykypäivän elämään niveltyväksi on kokemisen arvoinen retki maalle.


Yli kolmenkymmenen vuoden yrittäjäkokemus antaa meille valmiudet monipuoliseen asiakaspalveluun.

Aiempien sukupolvien aikaan tila on ollut perinteinen maanviljelystila, nykyisin panostamme uusiin, aiemmin jopa vieraisiin asioihin. Tilamme toiminta käsittää marjanviljelyä, kauralyhteiden valmistusta, rehuviljan viljelyä, metsätaloutta ja ohjelmapalvelutoimintaa, joka käsittää ohjatut fasaaninmetsästysretket sekä kokous- ja saunapalvelut.

Sivun alkuun »

Mansikat


Mansikkamme kasvavat puhtaassa luonnossa Lumijokeen rajoittuvilla pelloillamme. Mansikkalajikkeemme on Jonsok, joka on maukas tuoremarja ja kestävä pakastettava. Sen sokeri-happosuhde on miellyttänyt jo vuosia useimpia suomalaisia herkkusuita. Pohjolan kauniit, valoisat yöt kypsyttävät marjoihimme aidon aromin. Kasvinsuojeluaineita käytämme vain minimimäärät sallituista. Valtaosa marjoistamme päätyy kuluttajalle itse poimien, mutta tarvittaessa näppärät tytöt ja pojat keräävät marjat valmiiksi laatikkoon ja voit noutaa ne iltasella kylmiöstämme.  

 

Leveät nurmella olevat rivinvälit tekevät poiminnan miellyttäväksi.

.

Sivun alkuun »

Kauralyhteet


Syksyn saapuessa käynnistämme "Gorbatshovin" ja lataamme sen eteen 40 vuotta vanhan itsesitojan ja suunnistamme kaurahalmeen reunaan. Ei muuta kuin mylly pyörimään ja lyhteet putoavat sängelle, josta ne seivästetään esikuivumaan. Parin viikon kuluttua kärräämme lyhteet halliin odottamaan käsityön osuutta. Jokainen lyhde niputetaan käsin kuin kukkakimppu - tuloksena linnuille ruokaa ja ruokkijalle silmäniloa ja hyvää mieltä.


On muistettava aloittaessaan ruokinnan syksyllä, siihen on sitouduttava
koko talveksi.

Lyhteemme ovat reilunkokoisia, niistä riittää linnuille ruokaa ja pakkasilla tuulensuojaa lämmitellä. Ylilaurin marjatilan punatulkun kuvilla koristeltuun pussiin pakattua lyhdettä myyvät hyvin varustetut liikkeet kautta Suomen. Mikäli et löydä – soita, niin kerromme sinulle lähimmän myymälän nimen. 
 *Lehtiartikkeli 2013

Kaura ajetaan aluksi itsesitojalle lyhteiksi, jotka sitten seivästetään kuivumaan.

Lyhteenseivästys on tarkkaa puuhaa, sadeveden tulee valua kuin vesi hanhen selästä.

Sivun alkuun »